Monday, November 28, 2005
Syyllisyys valitsee itse kantajansa (julkaistu Satakunnan Kansassa 27.11.2005)
Timo Teräsahjon romaani Thaimaalainen vaimo on koottu rankoista aineksista. Perheen isä, Einari, on vuosia sitten käyttänyt seksuaalisesti hyväkseen sekä omia että vaimonsa päivähoidossa olleita lapsia, ja vaikka hänet on siitä silloin tuomittukin, syyllisyyttä on vielä senkin jälkeen jäänyt muiden perheenjäsenten kannettavaksi. Rankkuus ei ole kuitenkaan Teräsahjolle efektien tai säväreiden hakemista, vaan ennemminkin kiintoisaa materiaalia tarjoava tutkimuskohde, jonka avulla maailman monimutkaisuutta keritään auki. Tämä tutkijamainen ote syökin toisinaan tehoja Teräsahjon proosasta, ja lukija jää ikäänkuin turhan etäälle kirjojen henkilöistä ja tapahtumista.
Thaimaalainen vaimo tutkii siis sitä syyllisyyttä, jonka Einarin pahuus on levittänyt ympärilleen. Miltei inhorealistiseksi romaanin tekee se, että Teräsahjo sälyttää rankimman taakan niille, joille oikeudenmukaisessa maailmassa kuuluisi kaikkein vähiten kannettavaa. Sen miten eri tavalla ihmiset sitten tuon syyllisyyden kantavat, Teräsahjo myös kuvaa erittäin tarkkanäköisesti. Yksi ajautuu pakonomaisesti auttamaan muita. Toinen yrittää antaa maailmalle takaisin samalla mitalla.
Yhteistä sekä uhreille että syyllisille tuntuu kuitenkin olevan, että kun luottamus maailmaan on kerran menetetty, on sen myötä menetetty myös kontakti muuhun maailmaan, ja yksinäisyys on enää ainut vaihtoehto. Toisaalta tämä näkemys ei ole läsnä ainoastaan tässä Teräsahjon romaanissa. Onhan hänen henkilöilleen tyypillistä se, että he ennemminkin yrittävät ymmärtää maailmaa kuin aktiivisesti vaikuttaa siihen.
Yhden poikkeuksen tähän ikuisen yksinäisyyden sääntöön Teräsahjo sallii naittamalla Thaimaahan paenneen Einarin pojan entisen lapsiprostituoidun kanssa. Ilmeisesti Teräsahjo haluaa tällä tavalla korostaa toivon mahdollisuutta, sillä muuten on vaikea käsittää, miksi kovin päälle liimatun tuntuinen episodi on antanut aiheen koko romaanin nimeämiseen.
Romaani alkaa perheen äidin, Matildan, kuolemasta, ja koska hänen harteilleen on jäänyt kannettavaksi kaikkein suurin osa syyllisyydestä, hänen kuolemansa murtaa siihen asti vallinneen tasapainon. Äidin kuoleman synnyttämä tyhjiö imaisee vuosien takaisen tragedian osanottajat vielä kerran tragedian tapahtumapaikalle, jotta tilit menneisyyden kanssa saataisiin viimeinkin selviksi. Se on tietenkin selvää, ettei tuossakaan tilinpäätöksessä voi kaikille käydä hyvin.
Thaimaalainen vaimo tutkii siis sitä syyllisyyttä, jonka Einarin pahuus on levittänyt ympärilleen. Miltei inhorealistiseksi romaanin tekee se, että Teräsahjo sälyttää rankimman taakan niille, joille oikeudenmukaisessa maailmassa kuuluisi kaikkein vähiten kannettavaa. Sen miten eri tavalla ihmiset sitten tuon syyllisyyden kantavat, Teräsahjo myös kuvaa erittäin tarkkanäköisesti. Yksi ajautuu pakonomaisesti auttamaan muita. Toinen yrittää antaa maailmalle takaisin samalla mitalla.
Yhteistä sekä uhreille että syyllisille tuntuu kuitenkin olevan, että kun luottamus maailmaan on kerran menetetty, on sen myötä menetetty myös kontakti muuhun maailmaan, ja yksinäisyys on enää ainut vaihtoehto. Toisaalta tämä näkemys ei ole läsnä ainoastaan tässä Teräsahjon romaanissa. Onhan hänen henkilöilleen tyypillistä se, että he ennemminkin yrittävät ymmärtää maailmaa kuin aktiivisesti vaikuttaa siihen.
Yhden poikkeuksen tähän ikuisen yksinäisyyden sääntöön Teräsahjo sallii naittamalla Thaimaahan paenneen Einarin pojan entisen lapsiprostituoidun kanssa. Ilmeisesti Teräsahjo haluaa tällä tavalla korostaa toivon mahdollisuutta, sillä muuten on vaikea käsittää, miksi kovin päälle liimatun tuntuinen episodi on antanut aiheen koko romaanin nimeämiseen.
Romaani alkaa perheen äidin, Matildan, kuolemasta, ja koska hänen harteilleen on jäänyt kannettavaksi kaikkein suurin osa syyllisyydestä, hänen kuolemansa murtaa siihen asti vallinneen tasapainon. Äidin kuoleman synnyttämä tyhjiö imaisee vuosien takaisen tragedian osanottajat vielä kerran tragedian tapahtumapaikalle, jotta tilit menneisyyden kanssa saataisiin viimeinkin selviksi. Se on tietenkin selvää, ettei tuossakaan tilinpäätöksessä voi kaikille käydä hyvin.
